Joulu oli ja meni...

... ja nyt edessä siintää vuosi 2010! Enää alle neljä tuntia vuoden vaihtumiseen. Täällä mun alueella Helsingissä on rakentit paukkuneet jo iltapäiväviidestä alkaen. Ja Espoon Sellossa paukkui ase :´(

Mulla on paraatipaikka katsella ilotulitusta täältä kotoa, sillä ikkunasta avautuu maisema lahdelle, ja näköjään lahden ympärillä sytytellään raketteja ahkerasti.

Tässä kuvasatoa Porista, missä olin joululomalla.

Käytiin hautuumaalla isän kanssa. Äiti oli töissä hoitamassa sairaita, ja veli perheineen jäi Sveitsiin.

Olin kävelylenkillä, ja napsasin muutaman kuvan. Perinteinen saunamökki metsän siimeksessä.


Sekä vanhanaikainen kaivo.


Aurinkoa näkyi joulun aikaan harvakseltaan.


Äiti ja isä asuu maaseudulla, ja siltä siellä kyllä näyttääkin; tilaa on riittämiin :)

Muutto edessä!

Tänään on vihdoin aika muuttaa, jee!

Muutettuani heinäkuussa Helsinkiin majailin ensimmäiset neljä kuukautta yhden ystävän luona ja nyt olen viettänyt melkein kaksi kuukautta toisen ystävän luona, joten уже пора eli on aika saada oma koti. Kumpa vain jaksaisin tuon muuttoruljanssin, huoh. Muuttoaputyyppi (tutun tuttu) teki oharit, joten taidan muuttaa taksin kanssa, heittää keikan tai pari. Tulee kuitenkin halvemmaksi kuin jos vuokraisin pakettiauton ja jos kolaroisin sen (näin talvikeleillä), sillä omavastuu on 1000 euroa.

Ostin eilen alla olevassa kuvassa näkyvät mustat huopikkaat. En olisi ikinä uskonut kuinka lämpimät ne voi olla! Ostin sinne vielä villapohjalliset, niin ai jai, jalat kiittää :) Aikaisemmin varpaat aina palelivat nahkasaappaissa, mutta nyt on asian laita kuulkaas toisin. Voin _lämpimästi_ suositella huopikkaita :) Tosin, hetki niissä aluksi menee, että tottuu niiden vähän outoon muotoon, tuntuu että jalka vähän hölskyy siellä, mutta äkkiä siihen tosiaan tottui.




Olin työpaikan kautta Venäjän Helsingin suurlähetystön pikkujouluissa reilu viikko sitten. Mua huvitti, että en voinut erehtyä lähetystöstä, sillä oli kyllä niin venäläiset jouluvalot kuin olla ja voi! Lähestulkoon kaikki värit edustettuina :D

Joulun odotusta

Vietin ihanan perjantai-illan M:n kanssa, joka oli saapunut viikonloppuvisiitille Helsinkiin, ja näimme piiitkästä aikaa. Käytiin syömässä ja elokuvissa katsomassa Coco Chanel -elokuva Audrey Tautoun tähdittämänä.

Kun lähdimme elokuvateatterista, kävelimme Stockmannin ohi. Siellä on super suosittu jouluikkuna lapsille. Päivisin ikkunan edessä pörrää kymmenittäin lapsia vanhempineen, mutta nyt illalla siinä oli väljempää. Alla muutama otos.

Voin odotella joulua ilman asuntostressiä, sillä uusi vuokra-asunto on löytynyt. Löysin työpaikan kautta tosi kivan kaksion, ja sijaintikin on hyvä. Vuokra on aika tähtitieteellisen suuri, mutta koti on mulle tärkeä, joten yritän saada rahat riittämään. Pääsen muuttamaan juuri ennen joulua. Nyt onkin aika ostella uusia huonekaluja. Ruokapöytä on jo ostettu, ja eräs sohvakin on mielessä minkä haluaisin.

Nyt ei muuta kuin hyvää itsenäisyyspäivää, ja iloista joulun odotusta!

KYL:n konsertissa

Äiti matkusti Porista Helsinkiin viikonloppuvieraakseni, ja olimme lauantai-iltana katsomassa Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien 60-vuotisjuhlakonserttia. Se oli aivan mahtava! Tiivis kaksituntinen oli täynnä kaunista laulua (sekä totaalista hulluttelua kuten toinen alla olevista kuvista todistaa!), huumoria ja silmäniloa :) Oih, tapahtumasta sai niin paljon lisää positiivista energiaa elämään, että sillä innolla uusi työviikkokin hurahtaa ihan hetkessä. Kokemuksen innoittamana päätin myös hankkia lipun kuoron joulukonserttiin.

Viikonloppu Pietarissa, ja Italia-fiilistelyä

Nonniin, taas tuli reissu tehtyä. Onneksi sain lääkäriltä luvan lähteä, ja onneksi myös sain antibioottikuurin. Mulla ei ollut mitään muuta vaivaa kuin järjetön kurkkukipu. Kyseessä lieni jonkinsortin nielutulehdus, ja onneksi antibiootti tehosi siihen.

Viikonloppu Pietarissa oli kommelluksia täynnä, mutta onneksi niistä kaikista selvittiin ja päälle naurettiinkin. Mitä olisi matka Venäjälle ilman kommelluksia? Ei mitään! :)

Seuraavassa muutamia kuvia.

Suomi hyvässä maineessa:


Venäläinen tyylinäyte tavaroiden purkamisesta ruokakauppaan. Yritä siitä nyt asiakkaana mahtua sisään kauppaan, kun pääoven kulkuväylä on tukittu :D Eikä purkajilla ollut kiireen kierää...


Suomalainen viiden tähden hotelli. Käytiin Spa-osastolla aromaterapiahieronnoissa. Juu-u, aika ainutlaatuinen kokemus... Ei siinä viisi tähteä paljon painanut vaakakupissa, kun amatööri(?)-hieroja hieroi kyynerpäillä meikäläisen selkää. Toistan: kyynerpäillä. Hah, pakkohan siitä oli antaa palautetta, ja sain siitä hyvästä lahjakortin uuteen hierontaan. Täytyypä siis lähteä taas käymään joku viikonloppu Pietarissa. Josko silloin hieronta vaikka onnistuisi...

Tämä kuva on viime vuodelta, kun vuosi sitten olin kolmen kuukauden työreissulla Pohjolan Venetsiassa. Pidän tuosta kuvasta tosi paljon. Oi Pietari, oi Pietari.


Valoja Neva-joen rannalta.


Minä. Я. Io.


P.S Kävin maanantaina katsomassa yhtä ihanaa vuokra-asuntoa Torkkelinmäellä, mutta valitettavasti joku muu sai sen. Hetken se totuus kirpaisi, mutta nyt pitää vain uudella innolla jatkaa asunnon etsintää.

P.P.S Viime päivinä olen kaivannut kovasti Italiaan. Se maa on tehnyt muhun lähtemättömän vaikutuksen, oi joi joi. Ikävä on kova. Mi manca tanto l´Italia. Tantissimo. Tässä vielä muutama fiilistelykuva.

Riva del Garda, kesäkuu 2008


Gelato, jätskiä.


Riva del Garda, sateen jälkeen alkuillasta.


Kielikurssiporukkaa syksyllä 2008


Iloisena Roomassa alkukesällä 2009

Sairauslomalla

Blääh, tauti iski meikäläiseen. Onneksi ei sentään sikainfluenssa, tai ainakin uskon niin. Nielu on täynnä valkoisia peitteitä, joten se viitannee angiinaan. Kuumetta ei tosin ole, mutta käsittääkseni angiina voi myös esiintyä nostamatta kuumetta. Huomenna on tiedossa vierailu terveyskeskukseen, toivon voivani saada nieluviljelyn.

Asioita hankaloittaa se, että olen viimeiset viikot suunnitellut lähteväni tänä viikonloppuna Pietariin. Olemme ystäväni kanssa ehtineet jo suunnitella vaikka mitä! Kynsiaika on varattuna, samoin aromaterapiahieronnat suomalaisen hotellin spa-osastolle, jauhot ja suklaat varattu muffinssien tekoon, jne. Yhyyy... Haluan päästä Pietariin! Huomenna sen sitten kuulee mitä terveyskeskuksessa suositellaan.

Sitä odotellessa.

Bileet ja muutto takana

Tässä asunnossa tulen asumaan vuodenvaihteeseen asti. Jo nyt on silti uusi asunto hakusessa, sillä pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä jos mielii saada miellyttävän asunnon - eli ei tarvitse hätäpäissään ottaa sitä ensimmäistä joka eteen sattuu.



Tein joku päivä itselleni lohikeittoa, nam nam oli hyvää :)



Työpaikan pippalot meni hyvin ja ihmisillä oli hauskaa.


Rohkeimmat olivat pukeutuneet hauskoihin asuihin :)


Juhlaväkeä viihdyttämään oli saapunut muutama bändi, ja meillä oli myös seitsemän bändin kilpailu. Kyseiset bändit oli koottu työpaikan porukoista.

Huomenna bileet ja viikonloppuna muutto

Huh, kiirettä on pitänyt, eikä huilia ole vielä pariin päivään tiedossa.

Huomenna illalla on työpaikan pippalot 70-luvun teemaan Kalastajatorpalla, ja heti seuraavana päivänä on edessä muutto taka-Töölöön. Kiertolaiselämäni jatkuu vielä kahden kuukauden verran. Tässä Alppilan asunnossa vietin ensimmäiset Helsinki-kuukauteni, ja nyt on aika luovuttaa asunto New Yorkista palaavalle ystävälleni. Eräs toinen ystäväni lähtee lauantaina pariksi kuukaudeksi Zimbabween, joten pääsen hänen luokseen pitämään "talonmiehen" virkaa.

Kiertolaiselämä alkaa jo hieman tökkiä, sillä olen kyllästynyt elämään toisten nurkissa - ilman omia huonekaluja, tavaroita ja sääntöjäkin. Mulla on viimeksi ollut oma koti Porissa vuonna 2006, eli hyvin kauan aikaa sitten! Sen jälkeen olen reissannut ahkeraan eikä pysyvästä kodista ole ollut tietoakaan (enkä laske näihin laskuihin mukaan koti-kotia).

Olen kuitenkin päättänyt hommata itselleni vuokra-asunnon tammikuun alusta. Toivon löytäväni miellyttävän asunnon, josta voisi tulla pitkäaikainen kotini - onhan tässä jo tarpeeksi usein tullut muutettua muutaman kuukauden välein, joten nyt se saa riittää. Never say never, mutta kuitenkin :)

Hyvää viikonloppua!

Epämiellyttävä herätys

Heräsin voimakkaaseen ovikellon soittoon klo 6.05, pim pom pim pom. Unentokkurassa ehdin vain miettiä, että voi äly olenko nukkunut pommiin, vai oliko se kiinteistöhuollon järjestämä ilmastointilaitteiden tarkastus tänään ja olen vain unohtanut!? Menin ovelle ja katsoin ovisilmästä. Useita miehiä pimputtamassa kaikkien tämän kerroksen ovia. Hmm, olin edelleen unenpöpperössä, ja mietin että voiko nuo olla Jehovan todistajia kierroksellaan. Heh heh, nyt ajatus jo naurattaa. Avasin oven. Hetken aivot raksuttivat ennen kuin tajusin, ketä mies edusti työvaatteet päällään; palomiestä. "Onko siellä palanut ruoka pohjaan?", minulta kysyttiin. "Ei ole", vastasin. Sen verran aivoni alkoivat toimia, että huomasin kysyä onko jokin hätä. Palomies vastasi, että ei ole, jossain vain vähän käryää, voisin kuulemma mennä jatkamaan uniani. No joo, sen verran oli sokkiherätys, että uni on tipotiessään. Pääasia, ettei hätää ole. Noin klo 6.30 näin, kun paloauto ajoi pois ja sammutti vilkkunsa. Liekö ollut kyseessä väärä hälytys vai selvisivätkö vähällä ja nopeasti pohjaan palaneen ruoan kanssa...?

Viikonloppu Pietarissa

Tärkein ensin, eli kynnet! :) Svetlana tekee älyttömön laadukasta työtä, ja olen käynyt hänellä jo pitkään. Nyt on kyllä ollut pitkä tauko geelikynsistä, mutta uuden työn saantini johdosta on jälleen varaa tuohonkin turhuuteen - onneksi :) Geelikynsien laittaminen kestää 1,5-2h, ja Sveta laskuttaa vain 27 euroa. Suomessa samasta saa pulittaa keskimäärin 70 euroa. Miettikääpä sitä! :)



Svetlanan kissat; Vasja, Pjatka (=kantapää) ja Sharfik (=huivi). Mainiot nimet! :D


Tässä lopputulos. Mulla siniset bling blingit ja N:lla klassisen punaiset.



Poseerausta Nevskillä.



Joku "talo".


Mahtavaa veistostaidetta.


Kaunis yksityiskohta sillalla.



Россия. Venäjä.



Kaksi erakkoa yhdessä. Huomaa koiralla oleva ihmisten takki. Странно, outoa.



Syömässä meksikolaista herkkuruokaa Tres Amicos -ravintolassa.



Miksei Suomessakin ole noin mahtavia leikkipaikkoja lapsille?



Jälleen poseerausta. Mun mielestä tuon graffiti-naisen kasvot muistuttavat seiväshyppääjä Jelena Isinbajevan kasvoja.


Elämää nähneet hissin nappulat.

Pietariin!

Lähden tänään suoraan töistä viikonloppureissulle Pohjolan Venetsiaan eli Pietariin :) Reissu tulee olemaan rankka matkustamisen osalta, koska sunnuntaina pitää jo palata Helsinkiin, mutta uskon sen silti olevan vaivan väärti.

Yövyn ystäväni luona, ja huomenna on tiedossa kauneudenhoitoa. Toisin sanoen menemme ystäväni kanssa erään Svetlanan luo, joka tekee meille geelikynnet. Kuvia on tiedossa myöhemmin ;)

Suunnitelmissa on viettää aikaa hyvässä seurassa, syödä hyvin, kuljailla miljoonakaupungin kujilla ja kanavien varsilla sekä käydä lounaalla erään toisen hyvän ystäväni kanssa.

Reissu-raportti kuvien kera tiedossa ensi viikolla!

Näin kauniisti aurinko valaisi Porvoonkadun vaahteraa perjantaina iltapäivällä. Muuten loppuviikko on ollut pilvinen ja tänään sunnuntaina on satanut kaatamalla ja tuullut myrskyämällä.



Mitäköhän rakennuksen kylkeen kirjoitettu "Koti 2" tarkoittaa, tietääkö teistä kukaan? Kyseinen rakennus löytyy sekin Porvoonkadulta.


Torstaina tein maaseutumatkan Hyvinkäälle. Tulin kutsutuksi katsomaan Hyvinkään näyttelijöiden Kuolemantanssit -näytelmää, joka on Ruotsin merkittävimmän näytelmäkirjailija August Strindbergin käsialaa. Näytelmä oli aika traaginen ja intiimi kertomus vanhenevan pariskunnan viha-rakkaussuhteesta.

On se vaan niin uskomatonta, miten vaativaa jopa harrastajateatteritoiminta on, ja kuinka laadukasta se onkaan. Ihmettelen miten näyttelijät pystyvät muistamaan kaikki vuorosanansa ulkoa jne. Kunnioitettavaa :)

Aurinkoista alkavaa viikkoa!

Rakkautta ilmassa

Sain tänään kuulla, että läheisin ystäväni on vastannut myöntävästi miesystävänsä kosintaan! Sydämeni meinasi vallan pakahtua onnesta kuullessani tästä ilouutisesta. Heitä yhdistää rakkaus - olkoon se myötä lopun elämää.

Rakkaus. Amore. Любовь.Tuo suuri voima ja valtava energian lähde - uskallan väittää, että sitä me kaikki tarvitsemme ja tavoittelemme. Onneksi rakkauden lajeja on useampia, ettei esimerkiksi näin sinkku-ihmisenä minunkaan tarvitse jäädä sitä ilman :D

Rakkaudentäyteistä loppuviikkoa Sinulle lukijani!

Kulttuuririennoissa

Olin eilen yhden tuttavani kanssa Teatterikorkeakoulussa katsomassa Paperplane-nimisen esityksen. Esitys oli Veli Lehtovaaran taiteellinen opinnäytetyö, ja hän kirjoittaa teoksestaan mm. näin:

"Paperplane on sarja kohtauksia, jotka nousevat eri suunnista ja taittuvat kokonaisuudeksi. Muoto määrittyy tapahtumien välisinä suhteina ja etäisyydet virittävät väliin jäävän tilan. Aika muodostuu tasomaiseksi pinnaksi, joka taipuu toisinaan kaarelle ja tuo näennäisesti kaukaiset asiat lähelle. Kohtausten pohjina on toisistaan poikkeavia koreografisia lähestymistapoja, kuten harjoitettu improvisaatio, liikekompositio, keholliset propositiot, näyttämötapahtumien koreografia ja puhutun kielen ja liikkeen lomittaminen. -- Ihminen, on aina välissä ja liikkuu."

Koin esityksen hyvin erilaisena, hieman outona, mutta äärettömän kiehtovana. Olisin halunut tietää, mitä mikäkin symboloi, vai oliko taiteilijan tarkoituksena kenties herättää keskustelua ja antaa tilaa katsojan omalle mielelle jättämällä itsestäänselvyydet pois, vai olenko minä vain liian anti-taiteellinen ymmärtääkseni tuota kaikkea :D

Paperiliidokki-esityksen innoittamana saatan hyvinkin mennä katsomaan muitakin lopputöitä.




Tuttavani tuttu (heh, kuulostaapa veikeältä) on töissä Teatterikorkeakoulussa vähän niin kuin joka paikan höylänä, ja hän esitteli meille vähän taloa. Aulan lattia oli jännästi väsätty puusta, ja pitkin aulaa oli sijoiteltu elämää nähneitä sohvia. Vastaan kulki ihmisiä (voisi kuvitella, että koulun oppilaita) jalassaan eri väriset villasukat, ja pukeutuminen muutenkin näytti olevan taiteellista :)



Tässä on jokin maalaushuone. Itse huone näytti kuin taideteokselta.



Työkaluvarastoa piristää tandem-pyörä. Huomaa, että yhdelle polkimelle on sijoitettu kenkä, aika hauska.



Taukohuoneen astiakaapin oveen oli liimattu hauskoja juttuja. Pinkillä pohjalla oleva kehoitus lienee hyvä muistutus kaikille meille naisille :)

Takaisin Helsingissä, ja kiinni arjessa

Viikko lomailua Porissa teki hyvää. Ehdin tavata yllättävän monta sukulaista, kaveria ja tuttavaa, sekä olla äidin ja isän hemmoteltavina maalla. Sauna, hyvä ruoka, ulkoilu ja oleminen ilman kiireen kierää olivat parasta mitä saatoin toivoa ja toteuttaa ennen uuden työn aloittamista.

Porin lomalleni sattui hyvät ilmat. Alla olevassa kuvassa omenat kilpailevat kilvan auringon kanssa. Tehtiin äidin kanssa makoisaa omenapiirakkaa, ja se teki hyvin kauppansa :)



"Ko tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii" sanoo sanonta :) Porin tori on saanut kesäksi jättimäisen pärekorin. Vaakunoista tutut Porin karhu ja Noormarkun orava katselevat torielämää kukkien täyttämästä pärekorista.



Syksy on saapunut Helsinkiin, kuten varmaan jo koko Suomeen. Vesisadekuva ratsupoliiseineen on otettu jo heinäkuussa, mutta kuvan ilme sopii hyvin tähänkin päivään. Tosin puiden lehdet eivät enää ole noin vihreitä.


Pidän syksystä, joten minulle pimenevät illat, tuulen tuiverrus ja vesisadekin (sopivissa määrin :)) sopivat oikein hyvin.

Nauttikaa tästä vuodenajasta, ja kuullaan taas!