Olin eilen yhden tuttavani kanssa Teatterikorkeakoulussa katsomassa Paperplane-nimisen esityksen. Esitys oli Veli Lehtovaaran taiteellinen opinnäytetyö, ja hän kirjoittaa teoksestaan mm. näin:
"Paperplane on sarja kohtauksia, jotka nousevat eri suunnista ja taittuvat kokonaisuudeksi. Muoto määrittyy tapahtumien välisinä suhteina ja etäisyydet virittävät väliin jäävän tilan. Aika muodostuu tasomaiseksi pinnaksi, joka taipuu toisinaan kaarelle ja tuo näennäisesti kaukaiset asiat lähelle. Kohtausten pohjina on toisistaan poikkeavia koreografisia lähestymistapoja, kuten harjoitettu improvisaatio, liikekompositio, keholliset propositiot, näyttämötapahtumien koreografia ja puhutun kielen ja liikkeen lomittaminen. -- Ihminen, on aina välissä ja liikkuu."Koin esityksen hyvin erilaisena, hieman outona, mutta äärettömän kiehtovana. Olisin halunut tietää, mitä mikäkin symboloi, vai oliko taiteilijan tarkoituksena kenties herättää keskustelua ja antaa tilaa katsojan omalle mielelle jättämällä itsestäänselvyydet pois, vai olenko minä vain liian anti-taiteellinen ymmärtääkseni tuota kaikkea :D
Paperiliidokki-esityksen innoittamana saatan hyvinkin mennä katsomaan muitakin lopputöitä.
Tuttavani tuttu (heh, kuulostaapa veikeältä) on töissä Teatterikorkeakoulussa vähän niin kuin joka paikan höylänä, ja hän esitteli meille vähän taloa. Aulan lattia oli jännästi väsätty puusta, ja pitkin aulaa oli sijoiteltu elämää nähneitä sohvia. Vastaan kulki ihmisiä (voisi kuvitella, että koulun oppilaita) jalassaan eri väriset villasukat, ja pukeutuminen muutenkin näytti olevan taiteellista :)
Tässä on jokin maalaushuone. Itse huone näytti kuin taideteokselta.
Työkaluvarastoa piristää tandem-pyörä. Huomaa, että yhdelle polkimelle on sijoitettu kenkä, aika hauska.
Taukohuoneen astiakaapin oveen oli liimattu hauskoja juttuja. Pinkillä pohjalla oleva kehoitus lienee hyvä muistutus kaikille meille naisille :)
