Sohva

Sohva saapui tänään kuuden (!) viikon odottamisen jälkeen. Kiitos äitille, että siirsit Poriin lähtöä sen verran, että vastaanotit Kaukokiidon kuljetuksen, sillä aikaa kun olin töissä, ja osallistuit kantamiseen. Sohva painoi kuin synti, samoin kuten viime postauksen työpöytäkin.


Näyttää tosi houkuttelevalta, prkl #*%#&...



Jos Fazer auttaisi...


Tästä homma lähtee.


Runko alkaa hahmottua


Nyt näyttää vielä paremmalta



Ja väärin meni - ei muuta kuin purkamaan, #*%&#*



Ähinää, puhinaa, pään raavintaa, kyykistelyä ja ahaa-elämyksiä



Tsädäm; melkein jo valmis!



Ette varmaan voi kuvitella kuinka paljon patja painaa. Voin kertoa, että ihan sikana! Oli työn ja tuskan takana saada puettua kangas patjan päälle, + saada patja kammettua sohvarungon päälle.



Tässä on uusi sohvani. Kätevää, kun siitä saa vuoteen. Yövieraita siis odotellessa :) Sohva kaipaa vierelleen vielä sohvatyynyjä ja viltin - tällaisenaan se on liian "alaston".


Sisu, sinnikkyys ja kärsivällisyys tuottivat tulosta. Yllätin jopa itseni miten hyvin jaksoin keskittyä, ja sinnikkäästi edetä kohti päämäärää. Kai sitä voisi yrittää muistaa muissakin elämän asioissa kuin vain sohvan kokoamisessa :) Suosittelen muillekin.

Ohjeissa sanottiin kokoamiseen kuluvan 45 minuuttia, mutta multa meni 2,5h :D Ei voi muuta todeta kuin:

TYÖVOITTO!

---

Ps. Huomaan, että digikamerallani tulee aika "puuroutuneita" ja epätarkkoja kuvia. Hmm, kaksi vuotta vanha digikamera alkanee olla menneen talven lumia. Äiti osti viikonloppuna uuden kameran, ja sillä tuli tarkkoja kuvia kirkkaine väreineen. *Kade* :)