Sanoimme toisillemme tahdon eli olemme aviopari <3
Maistraattivihkiminen tapahtui 1,5-vuotispäivänämme. Emme huolineet mukaan edes omia todistajia, vaan halusimme viettää päivän kaksistaan. Jonkin sortin juhlat voimme pitää ensi vuonna tupaantulijaisten / illanistujaisten yhteydessä uudessa kodissa.
Oli ihanaa mennä naimisiin ilman stressiä, hääjärjestelykiirettä, jännittämistä huomion keskipisteenä olemisesta jne. Vain me kaksi ja 2 min ;-)
Tuntuu luonnolliselta olla naimisissa, ja mennä naimisiin silloin kun on hyvin rakastunut eikä odottaa sopivaa ajankohtaa vuosikausia. Nyt olemme virallisesti perhe ja meillä on sama sukunimi. On ihana tunne olla tuore rouva :)
Kuvassa on tädiltä saatu kihlajaislahja. Veistoksen nimi on Lupaus. Se on kaunis ulkonäöllisesti ja ajatuksellisesti, ja sille on jo oma paikka mietittynä uudessa kodissa - se pääsee valkoisen takan päälle ja viereen sopii lyhty tai kynttilä.
Virpi, olen samaa mieltä. Mitä sitä pitkittää vuositolkulla, kun jostakusta tykkää ja voi ajatella elämää hänen kanssaan iäti. Hienoa että olette menneet naimisiin. Onnea, onnea teille.
VastaaPoista